Jakkujakson satoa

Vivianin upea takki valmistui ennätysajassa lukuisista, vaativista yksityiskohdista huolimatta. Aluksi takin ideointi tuntui vaikealta, sillä en meinannut keksiä kaverilleni sopivaa mallia. Kaverini pukeutuu luonnollisen tyylin mukaan, joten halusin löytää hänen tyylinsä mukaisen idean malliin.

Ensiksi otin asiakkaasta mitat, piirsin ja kuosittelin kaavat sekä tein valmistussuunnitelmat. Kankaan valinta oli melko helppoa, sillä kangas ostettiin koululla esittelykäynnillä olleelta kangaskauppiaalta. Pyysin kauppiaalta näytteitä ja asiakas valitsi niistä sopivimman.


Vuoriin halusin miehustamateriaalista poikkeavan materiaalin. Löysin hauskan kissakuvioisen puuvillakankaan. Valitsin mustan resorin pääntielle, hihansuihin ja helmaan. Huppua reunustaa tekoturkis, joka on kiinnitetty napeilla, joten sen voi poistaa. Metalliketjut tuovat mukavan lisäsäväyksen malliin.

Takki ja takin yksityiskohdat

Sovitin takkia melko monta kertaa. Aluksi sovitin peruskaavan, toiseksi kuosittelukaavan ja kolmanneksi miehustan.  Seuraavassa sovituksessa istutin hihan ja loppuvaiheessa tein vielä kaksi muuta sovitusta, sillä halusin varmistaa, että malli istuisi hyvin asiakkaan päälle. Asiakas pääsi näppärästi sovituksiin, sillä hän opiskelee samassa rakennuksessa kuin minä. Sovitusten aikana malli muuttui vain vähän.

Takista tuli juuri sellainen, jota asiakas oli toivonut. Asiakas kertoi, ettei meinaa malttaa odottaa sitä, että hän saisi takin käyttöönsä.

Muitakin upeita takkeja, jakkuja ja ulstereita oli vaatetuksen Studio-ompelimo viime viikolla pullollaan.

Eka näyttö

Ykköset valmistivat ekana näyttönään turvaliivit Jyväskylän ammattiopiston turvallisuus- ja apulaisturvallisuuspäälliköiden käyttöön. Liivin materiaaliksi valittiin hyvin kulutusta kestävä Enstex. 

 

Liiviä kiertävät 50 mm leveät heijastinnauhat kahdessa vaakasuuntaisessa rivissä. Heijastavuus on tärkeää etenkin pimeissä olosuhteissa. Muina yksityiskohtina ovat isot paikkataskut, läpinäkyvä tasku henkilökortille ja reunojen vinonauhakanttaus.  

Kiinnittiminä käytetään tarranauhoja, joilla voidaan vaikuttaa hieman liivin väljyyteen. Lopputuloksen kruunaavat takakappaleen painatukset.

Turvaliivin valmistuksen vaiheita

 

Liivit valmistettiin kolmen kappaleen pikkusarjana, kolmen hengen ryhmissä. Aluksi kaavat kopioitiin protokappaleesta, ja kaavoihin tehtiin tarvittavat muutokset, minkä jälkeen valmistus eteni sulavasti seuraavien vaiheiden kautta:

• heijastinnauhan ompelu
• tarranauhojen kiinnitys taskun suihin
• taskujen ompelu ja kiinnitys
• painatusten kiinnitys takakappaleelle
• olkasaumojen ompelu
• vinonauhan kiinnittäminen liivin reunaan ja kädentielle
• tarranauhan kiinnitys etukappaleelle
• silitys ja viimeistys.

Useimmat näyttöön osallistuneet arvioivat, että liivien valmistus ei ollut kovin vaikeaa. Tosin liiveissä oli paljon yksityiskohtia, mutta niiden ompelua oli harjoiteltu jo etukäteen.

 

Tekoturkista, muotoon ommeltu kaulus ja kellohelma



Julia Tuominen valmistaa pitkän takin luokkakaverilleen Iidalle. Mallin ideointi alkoi siitä, että Iida oli etsinyt ideakuvia lehdistä ja netistä. Kuvien perusteella suunniteltiin malli ja tarkennettiin yksityiskohdat, joita ovat mm. näyttävä tekoturkiskaulus ja voimakkaasti kellotettu helma. 

Kaulusmallin suunnittelu vei melko paljon aikaa. Kauluksen lähtökohdaksi valittiin muotoon ommeltu kaulus. Aluksi piirsin kauluksen kaavat, minkä jälkeen kauluksesta tehtiin paperiversio. Paperiversiota jouduttiin suurentamaan useampaan otteeseen, mutta lopulta kaulus oli riittävän suuri. Mallin hyväksymisen jälkeen, kauluksesta piirrettiin kaavat ja ommeltiin proto.

Idealuonnos ja kaulusproto

Kauluksen valmistuksessa uutena asiana tuli peilisauman ompelu. Materiaali on melko paksua, joten kauluksen saumat oli suunniteltava niin, ettei saumakohdat tulisi päällekkäin. Protovaihe on nyt valmis, joten tästä siirrytään sujuvasti takin valmistukseen, josta tulee jatkotarina tuonnempana.

Tytti on mestareiden mestari

Maailmanmestari Tytti Hongisto

Ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailut (WorldSkills) järjestettiin kesällä 2013 Leipzigissä. Tytti Hongisto voitti maailmanmestaruuden muoti ja vaatetus-lajissa, ja oli samalla myös koko Suomen maajoukkueen paras kilpailija.
 

Missä ja mitä olet opiskellut?

Aloitin opiskeluni Kuopiossa, mutta muutin Jyväskylään ja siirryin Jyväskylän ammattiopistoon, jossa suoritin pukuompelijan tutkinnon. Sen jälkeen jatkoin vaatturiopintoihin. Sain myös ompelijakisällin ammattitutkinnon valmiiksi Jyväskylän aikuisopistossa muutama kuukausi sitten.

Millainen oli Suomen joukkue ja joukkueen henki?
Suomen ammattitaitomaajoukkueessa oli 43 kilpailijaa, ja se oli yksi suurimmista joukkueista kisoissa. Joukkuehenkeä kasvatettiin ennen kisoja maajoukkueleireillä, joilla muun muassa tutustuttiin kisojen käytäntöihin ja muuhun joukkueeseen. Yhteishenki oli alusta alkaen tosi hyvä, ja kisoissa oli suuri tuki muista suomalaista joiden kanssa pystyi käymään läpi kokemuksia ja fiiliksiä.

Miksi olet kiinnostunut kilpailusta?
Osallistuin Taitaja-kilpailuihin vuonna 2011 pukuompelun sarjassa, jossa sijoituin toiseksi.Vaikea sanoa, miksi kilpaileminen kiinnostaa! Luonteeltani en oikeasti ole kovin kilpailuhenkinen, sillä minulle on tärkeämpää haasteiden asettaminen itselle ja itsensä kehittäminen kuin muiden voittaminen. Kisoihin lähdinkin ennen kaikkea haastamaan ja voittamaan itseni.

Mikä kilpailutilanteessa on haastavaa, ja mikä kivaa?
Haastavinta oli kilpailla aikaa vastaan. Täytyi tehdä millitarkkaa työtä, ja pyrkiä onnistumaan jokaisessa työvaiheessa yhdellä kertaa, sillä purkamiseen ei ollut aikaa. Lisäksi työt olivat haastavia, ja omaan työhön piti keskittyä 100 prosenttisesti. Onneksi ,kun pääsin työhön kiinni, pystyin työskentelemään sujuvasti ja järjestelmällisesti, eikä yleisökään häirinnyt. Kisojen aikana messukeskuksessa vieraili yli 200 000 kävijää, mutta hyvän keskittymisen ja korvatulppien ansioista en edes huomannut sitä.Kaikista kivointa oli muiden lajin kilpailijoiden kanssa jutteleminen ja heihin tutustuminen. Oli jännittävää nähdä miten erilaisia suunnitelmia jokainen kilpailija toteutti annetun "Military Chic"-teeman ja materiaalien kanssa, ja lisäksi eri maiden kilpailijat käyttivät erilaisia työtapoja.


WorldSkills 2013 Leipzig


Miten valmistauduit kilpailuun?
Valmistauduin kisoihin työskentelemällä Jyväskylän kaupunginteatterin puvustamossa Teatterilla työskennellessäni sain hyvää ompelurutiinia, mutta myös ideoita mallinsuunnitteluun. Lisäksi osallistuin valmennukseen Stadin ammattiopistossa ja Jyväskylän ammattiopistossa. Helsingissä minulla oli muutamia valmennusjaksoja Suomen lajiekspertin Sari Karjalaisen kanssa. Nämä valmennusjaksot olivat tosi antoisia ja opin paljon uusia työtapoja, tekniikoita ja tärkeää tietoa kisoihin liittyen. Jyväskylän ammattiopistolla treenasin sujuvaa työskentelyä ja erilaisia mallikokeiluja, jakkuja tuli ommeltua yksi jos toinenkin. Valmennusjakson aikana kävin myös hakemassa tuntumaa kisatilanteessa työskentelyyn Taitaja-kisoista Joensuusta, joissa toteutin housut ja suunnittelemani jakun.

Mitä antaisit neuvoksi niille, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan kilpailuun?
Jos on motivaatiota, niin kannattaa lähteä kokeilemaan! Kilpailemista ei kannata ottaa liian vakavasti, menestyminen ei ole tärkeintä. Kisoista saa hienoja kokemuksia ja tutustuu alan ihmisiin. Valmennuksesta oppii sellaisia taitoja joita ei perusopetuksessa ehditä opettaa. Jos kiinnostaa haastaa itsensä ja kehittyä vaatetusalan osaajana, kilpailujen kautta siihen saa hyvän mahdollisuuden :)

Miksi muutit Tanskaan?
Lähdin kohti uusia seikkailuja ja haasteita. Usean vuoden oli jo mielessä poltellut muutto ulkomaille, joten päätin lähteä kokeilemaan. Tanska on tunnettu designista ja täällä on paljon muoti- ja vaatetusalan yrityksiä joihin on mahdollista työllistyä. Kaupunkina Kööpenhamina on kansainvälinen ja monipuolinen.

Mitä teet Tansakassa?
Odotan hyviä kokemuksia ja uusia haasteita. Sain työpaikan paikallisesta ompelimosta, jossa työnkuvaan kuuluu pääasiassa miesten pukujen kanssa työskentely. Tulevaisuuden suunnitelmissa on oman yrityksen perustaminen, ja kiinnostusta olisi myös päästä työskentelemään teatterin tai sirkuksen parissa jatkossakin. Toistaiseksi olen pärjännyt englannilla, mutta aikomuksena on myös opiskella tanskaa :)

Niin vaatetuksen kuin koko Jyväskylän ammattiopiston väki on ylpeä Tytin saavutuksista. Kilpailutyöt ja kunniakirja ovat nähtävillä Viitaniementie 1 C:n ala-aulan vitriinissä.

  
 

Hulmuavat helmat

Yhtenä syksyn teemoista ovat olleet hameet, hameeseen käytettävät materiaalit ja muut lisätarvikkeet. Hameet valmistettiin asiakastyönä, joten mittojen ottoa, kaavojen piirtämistä ja kuosittelua, sovituksia ja erilaisia rakenteita on opiskeltu monin menetelmin. 


Hameiden yksityiskohtia

Kellohelmat, kapeat linjat ja korotetut vyötäröt sekä metallivetoketjut ovat olleet suosittuja tänä syksynä. Materiaalit vaihtelevat laidasta laitaan, vaikka suurimpaan osaan valikoitui puuvilla- , pellava- tai villakangas.

Kaikki ei aina suju suunnitelmien mukaan, joten välillä ovat hermot menneet yhdeltä jos toiseltakin. Kommellusten ja seikkailujen jälkeen hameet alkavat valmistua, ja syysloma koittaa.

Mukavaa lomaa ja hulmuavia helmoja kaikille!

Reilunkokoinen reppu




Millan reppu valmiina

Milla innostui valmistamaan repun ensimmäisenä työnään. Materiaaliksi valikoitui paksuhko sisutuskangas, johon saatiin lisäpotkua mustasta keinonahasta, josta valmistettiin reunakkeita ja kiinnittimiä.

Lisäsomisteiksi valikoitui purjerenkaat, joiden läpi oli näppärä pujottaa kiristysnyöri. Mallissa on kaksi isoa taskua ja sisävuori sekä niittejä. 

Millan mukaan reppu oli aika suuritöinen, koska siihen tuli niin paljon yksityiskohtia. Oikeastaan reppu oli suhteellisen helppo tehdä ja pärjäsin aika pitkälle maalaisjärjellä ompelussa.

Reppu onnistui mielestäni ihan hyvin, mutta näin jälkeenpäin on hyvä jälkiviisaana huomata, että joitakin yksityiskohtia olisi kannattanut ehkä tehdä vähän erilailla.

Esimerkiksi repun yläreunan olisi voinut kääntää sisään niin ettei sauma olisi jäänyt näkyviin tai esimerkisi laittaa vuoren ja ulkopuolella olevan kankaan vastakkain käännettyinä ja ommella yhteen. Lopputulos on kuitenkin siisti ja käyttökelpoinen.

Millan upeasta blogista löydät  kuvia repusta, mutta myös  paljon muusta.

Ei pöllömpi juttu




Pöllötyyny valmiina

Ykkösvuoden oppilaat suunnittelivat ensimmäisenä työnään pientuotteen. Ideoita vilisteli ilmassa viikon ajan: reppuja, kasseja, pussukoita, maskotteja, koristetyynyjä, verhoja, liivejä ja toppeja. Kynät suhisivat ja mallit vaihtuivat.

Osalle ideointi oli helppoa ja ompeluvaihe käynnistyi nopsasti, mutta osa mietti omaa malliaan hieman pidempään. Tuotteet valmistuivat tuota pikaa.

 

Nea ideoi pöllötyynyn synttärilahjaksi pikkusiskolleen. Aluksi hahmottelin mallin ruutupaperille ja sen jälkeen kaavapaperille isoon kokoon. Piirroksen avulla täsmensin kaavat ja leikkasin kappaleet. 
 
Käytin materiaalina vanhaa mekkokangasta, joka löytyi aitasta. Mekkoa on aiemmin käyttänyt mummoni. Tilkkulaatikoista löytyi kangaspaloja, joita käytin muihin osiin. 

Aluksi ompelin korvat ja pyrstön sekä applikoin pöllölle kasvot. Yhdistin ne vartaloon, ja täytin vartalon vanulla. Lopuksi ompelin täyttöaukon pikkupistoin kiinni. 

Joustavaa mekkokangasta oli vähän vaikea käsitellä., mutta muutoin tyynystä tuli sellainen, kun olin suunnitellut. 

Sieniä, käärmeitä ja pupuja

Vaatetuksen lukukausi käynnistyi vauhdikkaasti. Meneillään on housujen ja hameen ompelua, pientuotteiden valmistusta ja työssäoppimisjaksoja.

Kaiken vilskeen keskellä seikkailevat käärmeet, puput ja sekalaiset sienet. Ensimmäisen vuosikurssin oppilaat aloittivat opintonsa työvälineiden suunnittelulla ja valmistuksella.



Sormineulatyynyjen, neulatyynyjen ja sovitusnauhojen hahmot seikkailevat ja köllöttelevät sulassa sovussa työpöydillä.

Tästä se opiskelu taas alkaa.

Syksyllä nähdään :)

Päättäjäiset takana, elämä edessä. Useimpia vaatetusompelijaksi tai vaatturiksi valmistuneita odottavat kesätyöt, pääsykokeet, mielenkiintoiset kesäriennot ja lepäily tiukan loppuspurtin jälkeen. Onnea kaikille valmistuneille, ja kiitos antoisasta yhteistyöstä ja mukavista muistoista.



Vaatetin aloittaa kesäloman ja toivottaa kaikille mukana matkustaneille hyvää kesää. Jatketaan matkaa taas elokuussa.

Vaatetuksen väki

Taitavat Taitajat

Noora Suokas ja Laura Nieminen edustivat ansiokkaasti Jyväskylän ammattiopistoa Taitajat2013-tapahtumassa 14.–16.5.2013 Joensuussa. Lajina oli vaatteenvalmistus. Koko prosessi käynnistyi jo syksyllä 2012, kun oppilaitoksesta valittiin edustajia jatkoon. Kuusi opiskelijaa ilmoitti kiinnostuksensa, ja karsinnan jälkeen kaksi pääsi jatkoon ja yksi varalle.



Hameen yksityiskohta.



Seuraava vaihe, semifinaali järjestettiin Lahdessa, jossa tehtävänä oli hameen valmistus. Aloitimme valmentautumisen semifinaaliin sillä, että treenasimme hameen yksityiskohtien ompelua muutamia tunteja joka viikko. Loppua kohden tiivistimme tahtia ja kaksi viimeistä päivää kului harjoitusten parissa. Myös kaikki muu ompelu oli hyvää harjoitusta. Semifinaalitehtävän palautuksen jälkeen molemmilla oli tunne ettei mennyt kovin hyvin. Yllätys olikin suuri, kun me molemmat pääsimme jatkoon, sillä Taitajafinaaliin valittiin vain kahdeksan kilpailijaa 28:sta kandidaatista. Semifinaalitehtävä.

    

Maihari ja hihansuu.

 

Taitajafinaalin kolmipäiväiseen mittelöön sisältyi pientuotteen suunnittelu, valmistus ja markkinointi sekä takin valmistus. Arviointikriteerit olivat tiedossa jo etukäteen. Pientuote suunniteltiin ja valmistettiin ennakkotehtävänä, ja ensimmäisenä kisapäivänä idea esiteltiin tuomareille ja myytiin yleisölle. Lisäksi aloitettiin maiharin taskujen ja vuorin leikkuu ja ompelu. Toisena päivänä valmistettiin piensarja, ja iltapäivällä keskityttiin maiharin ompeluun. Kolmas päivä kului kokonaan maiharin valmistuksessa ja viimeistyksessä. Omaa sijoittumistaan pystyi seuraamaan päivittän. Finaalitehtävä.

Nooran mukaan valmistus sujui muuten mukavasti, mutta ongelmia ilmeni lähinnä maiharin vetoketjun kiinnityksen kanssa. Valmistuksen siisteyteen en ole siltä osin vieläkään ihan tyytyväinen, tuumailee Noora. Maiharissa oli paljon yksityiskohtia. Lauran haasteet liityivät lähinnä piensarjan valmistukseen. Valitsin ehkä hieman liian kunnianhimoisen mallin, joten tuotteiden valmistuksessa ja viimeistyksessä tuli kiire.

 

Lopputuloksissa Noora nappasi viidennen ja Laura seitsemännen sijan. Kärkikolmikkoon olisi ollut hyvät mahdollisuudet, jos ei olisi tullut noita edellä mainittuja virheitä. Suosittelemme kisailua muutoksiin soputuvalle opiskelijalle, jolla on hyvät hermot ja aitoa innostusta ja kiinnostusta tälle alalle.

Saariselälle työssäoppimaan

Milka Ruhanen matkasi rohkeasti Saariselälle työssäoppimaan kymmeneksi viikoksi. Matka alkoi 20.3, ja jatkuu toukokuun loppupuolelle.



Opiskelen myyntipalvelua Saariselän Kuukkeli Oy:ssä. Yrityksessä myydään elintarvikkeita, matkamuistoja, tekstiilejä ja vaatteita. Heti ensimmäisinä päivinä tutuistuin kassatyöskentelyyn. Aluksi asiakaspalvelu tuntui vaikealta ja jännitti vähän, mutta pian totuin uuteen tehtävään. Nyt tunnen hallitsevani kassatyöskentelyn melko hyvin ja osaan keskustella luontevasti asiakkaiden kanssa.



Etenkin pääsiäisen aikaan oli paljon kotimaisia ja ulkomaalaisia turisteja ja kiirettä. Kassajonot ja päivät venyivät pitkiksi. Tein paljon iltavuoroja, minkä jälkeen laskin usein vielä kassat. Kotona oli vasta kymmenen paikkeilla iltaisin. Asiakkaat ovat olleet kannustavia ja sanoneet, että olen luontainen asiakaspalvelija.

 

Tekstiili- ja vaatetusosasto on liikkeen alakerrassa. Tuotteet ovat pääasiallisesti Suomessa valmistettuja tai suomalaisen tyylin mukaisia villapaitoja, college- ja retkeilyasuja. Lisäksi tarjolla on asusteita kuten laukkuja, pipoja, huiveja ja kenkiä. Olen järjestellyt tuotteita ja laittanut niitä esille.

Työn lisäksi on ollut mukava ihailla revontulia ja tutustua paikallisiin ihmisiin. Valmistun keväällä, joten työssäoppiminen päättyy muutaman viikon kuluttua. Jatkan kuitenkin kesätöissä heti päättäjäisten jälkeen, nyt jo tutuissa Saariselän maisemissa.

Frilloittelua

Flamenco on Andalusiassa kehittynyt espanjalainen musiikki- ja tanssilaji. Flamencon ”kultainen kausi” ajoittui 1800- ja 1900-luvun taitteeseen, jolloin Andalusian kaupunkien kahviloista alkoi nousta suosittuja esiintyjiä, jotka vaikuttivat Flamencon kehittymiseen merkittävästi. Naisten Flamenco-tanssiasuun kuuluvat yleensä laahushame tai -puku ja remmikengät. 



Flamenco-asu



Laura Lehmusvuori valmisti opinnäytteenään Flamenco-asun, johon kuuluvat liivi ja laahushame Asun päävärinä ovat vaaleanharmaa ja vahvistevärinä fuksianpunainen. Asun suunnitteluun ja valmistukseen kului melkoisesti aikaa, koska monia yksityiskohtia piti kokeilla useamman kerran.




Myös kankaan menekki oli yllätys, sillä hameosaan upposi noin 20 metriä kangasta. Frilloja lenkattiin useampaan otteeseen, koska hametta testattiin välillä tanssiharjoituksissa.



Frilloja



Etenkin hameen tukeminen oli ongelmallista, koska hameen laahusosa ei saa mennä tanssiessa puneelle, vaan sen pitää aueta laahusta heitettäessä. Toisaalta laahus ei saisi olla liian jäykkä. Tukemiseen käytettiin tylliä ja tarlatania.

Valmistusprosessi oli opettavainen kokemus, mutta onneksi asukokonaisuus on nyt viimein valmis.

Kolme iloista rosvoa



Makkaramestarin "makoisat"

Kuusaan kesäteatterissa esitetään tänä kesänä Kolme iloista rosvoa –näytelmä. Näytelmän ohjaa Kirsi Sulonen ja ensi-ilta on 3.5.2013. Esitys on suunnattu päiväkoti-ikäisille.

Toisen vuoden vaatetusompelijaopiskelijat ovat olleet innoissaan mukana puvustamassa näytelmää. Mukaan mahtuu maukkaita roolihenkilöitä kuten Sohvi-täti, Kasper, Jesper ja Joonatan, Poliisimestari Paavali, makkaramestari ja leijona.

Aluksi oppilaat saivat käsikirjoituksen, jonka jälkeen he piirsivät hahmojen asuista luonnoksia. Luonnoksista valittiin sopivimmat, ja ideoita myös yhdisteltiin. Näin syntyi yhteinen näkemys roolihahmosta.



Söpöjä leijonan harjaksia

Osa asuista valmistettiin tuunaamalla, ja osa alusta loppuun ompelemalla. Valmistuksen lomassa sovituksia tehtiin koululla ja kesäteatterilla.

Suurin osa materiaaleista löytyi kirppareilta, mutta osa hankittiin myös uutena. Vain hatut ja kengät valittiin valmiina teatterin varastoista. Projekti jatkuu vielä muutaman viikon, vaikka suurin osa asuista on jo valmiina.

 

Lisätietoja:

Kolme iloista rosvoa

 



Your Style NY

Your Style NY Anniina, Vivian sekä Maria U:n ja K:n perustama vaatetusalan yritys. Yritys toimii kevään 2013 ajan. Aloitusvaiheessa suunnittelimme yrityksen toimintaa ja teimme kirjallisia töitä sekä täytimme tarvittavat, yrityksen perustamiseen liittyvät lomakkeet.

Lisäksi jaoimme vastuualueet. Ne oli helppo jakaa, sillä jokainen valitsi itselleen soveltuvimman tehtävän eikä päällekkäisyyttä syntynyt. Toimitusjohtajan pesti lakesi Maria K:lle, taloudesta vastaa Maria U ja tuotannosta Vivian. Anniina hoitaa puolestaan markkinoinnin.

Huppari Aistimuksia- näytökseen

Yllättävää yrittäjyydessä on ollut se, että aika on kulunut nopeasti. Alkuvalmisteluihin on mennyt paljon aikaan, ja tuotteissa käytettäviin tarvikkeisiin ja materiaaleihin vastaavasti melko paljon rahaa. Tilanne tasoittuu onneksi pian, kun tuotteita on alkanut valmistua ja niistä virtaa kassaan tuloja.

Olemme ommelleet sarjoja kuten hupparit Aistimuksia –näytökseen, ja nyt olemme aloittelemassa lasten heijastinliivisarjaa. Myös sisustustekstiilejä olemme ommelleet jonkin verran. Vinkkinä asiakkaille, että verhoja ompelisimme mielellämme vielä enemmänkin.



Pupulaukun proto

 Alun perin suunnitelmissa oli, että tekisimme eläinaiheisen putkikassisarjan. Teimme siitä jo ensimmäisen proton. Sarja laajenee niin, että pupulaukun lisäksi mallistoon tulee panda- ja kissa-hahmot.

Markkinoinnissa käytämme pääasiassa yrityksen Facebook-sivuja. Yrittäjyys on ollut mukavaa, ja mietimme vielä sitä, voisimmeko jatkaa yritystoimintaa joskus myöhemmin.

Lisätietoja yrityksestämme löydät täältä :) Your Style NY



Miniko NY

Laukkujen ideointia.



Hanna, Saara, Iiris ja Elli perustivat NY-yrityksen. Yritysidean suunnittelu alkoi jo aiemmin tänä vuonna Hannan perustamassa, suljetussa Facebook-ryhmässä. Kaikkia yrityksen jäseniä kiinnosti ekologinen ajattelu ja laukkumalliston suunnittelu.

Jaoimme vastuuta niin, että Hanna on toimitusjohtaja ja vastaa markkinoinnista, Elli vastaa henkilöstöstä, Iiris tuotannosta ja materiaaleista, ja Saara hoitaa kirjapitoa ja rahaliikennettä.



  


Laukkumalliston tuote.

 

Uusi laukkumallistomme tulee myyntiin 1.4.2013. Kuvassa on yksi tuotteistamme, joka päällinen on vanhaa verhokangasta, vuori ja vetoketju ovat juhlapaidasta ja kukka vanhasta juhlalaukusta. Valmistimme ensimmäisenä opiskeluvuonna pientuotteita, joiden kaavoja käytämme mallistossa.



Asiakkaita on riittänyt mukavasti: tilauksessa on isompi laukkusarja, sisustustuotteita ja vaatteiden korjauksia. Yrityksellä on omat sivut Facebookissa, joiden välityksellä tuotteita markkinoidaan. Jopa ulkomaiset asiakkaat ovat löytäneet sivumme.

On ollut mukavaa päästä toteuttamaan omia ideoita ja etsimään tuotteisiin sopivia materiaaleja. Mielenkiinnolla odotamme, mitä kaikkea yrittäjyys tuo mukanaan.

Lisätietoja yrittäjyydestä täältä

Lakituksia

Soile Virtanen oli työssäoppimassa M.a.s.i Company –konserniin kuuluvalla Fredriksonilla. Fredrikson on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista ja maineikkaimmista lakkitehtaista ja -merkeistä, jossa valmistetaan yo- ja valmistujaislakkeja.

Lakin vuori



Työssäoppiminen kesti kuusi viikkoa, jonka aikana tutustuin sarjatuotteiden valmistukseen. Yllättävää oli se, että eri osakunnille ja alueille valmistettavat yo-lakit poikkeavat toisistaan mm. mallien ja vuorien värin suhteen. Hienoimmissa yo-lakeissa on kultainen lyyra, nahkainen lippa ja niiden valmistukseen käytetään muutoinkin laadukkaampia materiaaleja.



Opetus oli käytännön- ja työnläheistä. Jo heti ensimmäisenä työpäivänä pääsin ompelemaan. Yllätyin siitä, miten monta vaihetta lakkien valmistukseen sisältyy. Pääsin kokeilemaan niistä lähes kaikkia aina kankaan laakaamisesta, lakkien leikkuuseen, valmistukseen, viimeistykseen ja pakkaamiseen saakka. Laitoin myös lavoja valmiiksi asiakkaille.



Valmis lakki



Huomasin pian että, kun ompelen samaa vaihetta esimerkiksi 600 kertaa peräkkäin, niin ompelunopeus ja -rutiini kehittyvät roimasti. Samoin mittasilmä paranee etenkin saumanvarojen hahmottamisen suhteen.

Sen jälkeen, kun olin harjoitellut valmistuksen eri vaiheita riittävästi, ompelin oman yo-lakkini näyttönä. Lakki tulee käyttöön ensi keväänä, kun valmistun. Harva kaksoistutkintoa opiskeleva on valmistanut oman yo-lakkinsa.

Ammattiksi vaate?

Yhteishaku on käynnistynyt, joten kipin kapin hakemaan vaatetusalalle. Inkeri ja Juuso kertovat omasta opiskelustaan.

Inkeri Laurila, vaatetusompelija

Olen ollut kiinnostunut käsillä tekemisestä pienestä pitäen. Mummoni opetti kädentaitoja jo varhain, ja osallistuin kansalaisopiston järjestämään tekstiili- ja kuvataidekerhoon Toivakassa. Tiesin jo ylä-asteella, että hakeutuisin joko vaatetusompelija-, vaatetus- tai tekstiilialan artesaaniopintoihin. Ammatillinen koulutus tuntui ainoalta oikealta vaihtoehdolta.

Vaatetusompelijaopintojen alussa jouduin opiskelemaan paljon uutta, mutta osa asioista oli jo entuudestaan tuttuja. Pidän eniten perusompelusta ja tuotesuunnittelusta sekä siitä, että voin toteuttaa itseäni. Onnistuneen, valmiin tuotteen näkemisestä tulee hyvä fiilis. Kaavoitus oli alussa vähän hankalaa.

Myös työssäoppiminen on ollut opettavaista, kun pääsen näkemään, mitä alan työpaikoilla oikeasti tapahtuu. Näillä jaksoilla olen oppinut monia sellaisia asioita, joita koulussa ei välttämättä tule esiin. Innostuin erityisesti teatteripuvustuksesta, kun olin työssäoppimisjaksolla Huoneteatterissa.

Ei ole vielä ihan varmaa, mitä tulevaisuudessa tulen tekemään, mutta olen harkinnut jatko-opintoja tai vaikkapa välivuotta au-pairina.

Juuso Nieminen, vaatturi

Mietin ammatinvalintaa lukion jälkeen ja selasin kuumeisesti valintaoppaita. Vaatetusala nousi selväksi kiinnostuksen kohteeksi, vaikka harkitsin myös lastentarhanopettajaopintoja. Aluksi meinasin hakea ammattikorkeakouluun, mutta päädyin ammattiopistoon, koska en ole ommellut paljoakaan ja halusin kehittää ompelutaitojani.

Hakeuduin vaatturi-opintoihin, koska olin kiinnostunut miesten vaatetuksesta. Olin varautunut siihen, että opiskelu on pelkkää ompelua. Yllätyksenä tuli se, että tuotteiden valmistukseen sisältyy myös mittojen ottoa, kaavoitusta ja sovitusta sekä tuotesuunnittelua.

Pidän opiskelussa erityisesti siitä, että saan ideoida ja suunnitella sekä valmistaa asiakastöitä. Jokaisesta työstä oppii jotain uutta. Olen valmistanut pientuotteita, miesten paidan, shortsit ja puvun sekä osallistunut oopperan puvustukseen. Haluisin vielä valmistaa smokin.

Olen ollut työssäoppimisjaksolla Dressmannilla ja Hannu Kuitusella, joissa opin etenkin asiakaspalveluun ja ompeluun liittyviä asioita. Huomasin, että jokainen ratkaisee ompeluun liittyvät seikat hieman eri tavoin.

Ala tuntuu oikealta. Mahdollisesti kaupalliseen alaan tai käsityöalaan liittyvä opiskelu kiinnostaa tulevaisuudessa. Jollain tapaa tuleva ammatti liittyy vaatetukseen.

Kannattaa hakea rohkeasti vaatetusalalle, jos yhtään kiinnostaa. Kokeilemalla voi testata, onko ala se oma, ja tekemällä oppii. Niin, ja ala on naisvaltainen, joten miesopiskelijalla on erityisen hyvät oltavat :)

Naamiohuvit-ooppera koko komeudessaan

Kuvakavalkaadi Naamiohuvit-oopperan upeasta, Anna Kontekin suunnittelemasta ja vaatetusalan oppilaiden toteuttamasta puvustuksesta. Oopperan viimeinen esitys oli lauantaina 16.2.2013.

Kuningas Kustaa III:n (Olavi Suominen) aamuvastaanotto.
Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Amelia (Jenni Lättilä) ja Kuningas Kustaa III (Olavi Suominen)oopperanaamiaissa.
Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Paasipoika Oscar (Susanna Tuhkala. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Paasipoika Oscar (Susanna Tuhkala) kuninkaan naamiaisissa.
Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Hoviväkeä kuninkaan naamiaisissa. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Hoviväkeä kuninkaan aamuvastaanotolla. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Suvun kastemekko

Opinnäytteiden työstäminen alkoi toden teolla joululoman jälkeen. Eira Hertteli valitsi aiheekseen kastemekon.

Sain idean opinnäytteeseen jo viime keväänä, kun aihevaihtoehtoja käytiin läpi. Suvun käytössä ollut vanha kastemekko alkoi jo olla haprastunut eikä kestänyt enää pesua. Olisi siis aika uusia se.

Ideoin mallia tutkimalla kastemekkojen historiaa ja tyyppejä. Valitsin asuun klassisen, alaspäin levenevän linjan, koska halusin ajattoman mallin. Materiaalina käytin valkoista, ohutta pellavaa.

Somistin mallia virkattulla pitsillä ja vaihdettavilla satiininauhoilla. Aikaavievin työvaihe oli pitsien virkkaaminen, joten aloitin sen jo viime kesänä.

Kiinnitin valmiin pitsin mekon yläosaan ja virkkasin lopuksi helmaan nirkkoreunuksen. Lisäksi muotoilin vaaleanpunaiset ja -siniset rusetit, jotka voi kiinittää asuun näppärästi neppareilla.

Kastemekon yksityiskohtia (Kuvat Eira Hertteli).

Aikaa opinnäytteeseen humahti viisi viikkoa. Vaativinta oli rusettien sommittelu ja napinläpien ompelu niin, että niistä tulisi siistit. Alustavan kyselyn perusteella lähisuku oli oikein tyytyväinen asun malliin, nopeaan valmistumiseen ja siisteyteen.

Nextsteppailua

NextStep–messut järjestettiin Jyväskylän Paviljongissa 30. - 31.1.2013. Messujen pääteema oli joustavat opintopolut vastaamaan joustavaa työelämää.
 

Vaatetusalan opintoja esiteltiin Jyväskylän ammattiopiston osastolla 31.1.2013. Yksi esittelijöistä oli Eeva-Maija Kakko, joka muotoili juhla-asun. Muotoilutehtävässä yhdistyivät asiakastyön suunnittelu ja muotoilun näyttö.
 

Eeva-Maija kertoi kokemuksestaan seuraavaa: ennen messuja ideoin ja piirsin juhla-asun mallin paperille. Lisäksi nauhoitin asun muodon mallinukelle ja varasin malliin tarvittavat materiaalit.

Eeva-Maija Kakko muotoilemassa juhla-asua.

Messuilla oli aluksi vaikea keskittyä tehtävään, koska ihmisiä ja hälinää oli ympärillä paljon. Sen jälkeen, kun pääsin vauhtiin keskityin muotoiluun niin täysillä etten huomannut ajan kulua. Näin suuren yleisön edessä en ole aiemmin esiintynyt.
 

Moni ohikulkija oli kiinnostunut siitä, miten asun valmistus jatkuisi muotoilun jälkeen, ja siitä, miten kauan asun valmistukseen kuluisi aikaa. Osa olisi halunnut juhla-asun omakseen. Messuilla esiintymisestä jäi kaiken kaikkiaan hyvä maku suuhun, koska yleisö oli aktiivista ja tehtävä mielekäs.

NextStep-messut: http://www.sakkinet.fi/nextstep/

Naamioita ja huvia 2

Naamiohuvit-oopperan puvustukseen sisältyi muun muassa päähineiden valmistusta.

Puvustaja oli alustavasti ideoinut päähineiden malleja. Malleissa huomioitiin solistin tai oopperakuorolaisen henkilökohtaiset värit sekä rooliasun väritys ja muoto.

Vaatetusompelijaksi opiskeleva Anna Aro kertoi, että päähineitä valmistettiin noin 30 kappaletta, joista vain seitsemän oli samanlaisia.

Kuvissa Anna Aro päähineen kimpussa ja valmis päähine.

Anna koki valmistuksen mielenkiintoisena, koska hän sai muotoilla mallia myös itse. Kaikissa päähineissä oli pyöreä päähinepohja, jonka kangaskerrokset huoliteltiin yhteen.

 

Pohjan päälle sommiteltiin mielikuvituksellisia koristeita, jotka kiinnitettiin käsin pienin pistoin.

 

Päähineiden valmistus oli Annan mielestä sopivan haasteellista suhteessa tämän hetkisiin ompelutaitoihin.

Naamioita ja huvia 1

Vaatetusalan opiskelijat osallistuivat Keski-Suomen alueoopperan tuottaman Naamiohuvit-oopperan puvustukseen. Puvustus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Anna Kontekin kanssa, joka vastasi oopperan lavastuksesta ja puvustuksesta. Yhteistyön tuloksena syntyi lukuisia miesten ja naisten asuja niin solisteille kuin oopperakuorollekin.

Naamiohuvit on Guiseppe Verdin säveltämä. Ooppera perustuu vuosina 1771-1792 hallinneen Kustaa III:n kuvitteelliseen salamurhaan. Tapahtumapaikkana on Ruotsin hovi ja Tukholman ympäristö.

Naamiohuvit sai ensi-iltansa uuden vuoden aattona. Oopperaa esitetään Jyväskylän teatteritalossa kaikkiaan yhdeksän kertaa, ja esitykset jatkuvat helmikuun puoleen väliin saakka.

Lisätietoja:
http://www.jyvaskylanooppera.net/ http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/naytelmat/naamiohuvit/

Blogin avajaiset

Tervetuloa! Astuit juuri Vaatetin-blogiin. Blogissa esitellään Jyväskylän ammattiopiston vaatetusalan opiskelijoiden valmistamia tuotteita ja tuotoksia sekä projekteja ja muita ajankohtaisia asioita.

Mukaan mahtuu kiinnostavia haastatteluja esimerkiksi NY-yrittäjyydestä ja työssäoppimisesta sekä esittelyjä vierailuista ja tapahtumista.

Riemukkaita hetkiä blogin parissa!

Lisätietoja vaatetusalan opinnoista löydät täältä:
Vaatetusompelija, vaatturi